Rajansa kaikella

Rajansa kaikella! En ymmärrä, miksi jo ennestään lähes lynkattua ja joka suunnalta lyötyä ihmistä pitää lyödä lisää. Kaksinaamaiset tekopyhät hurskastelijat heiluttavat säälimättä raippojaan ja iskevät henkisesti ristiinnaulitsemansa laulajan, näyttelijän, poliitikkoparan jne. hirsipuuta aina vaan syvemmälle ja syvemmälle maanpoveen.

Jokainen mokaa joskus, tavalla tai toisella, vaikkei niistä kaikista maailmalle aina toitotetakaan. Sinäkin, raipanheiluttaja - onko sinun tiesi niin kirkas ja valontäyteinen, että voit puhtain sydämin kaivertaa myrkkysanojasi toisen sydämeen ja mieleen? Osaatko edes kuvitella maailmaasi armeliaisuutta ja edes vähäistä ymmärrystä ja anteeksiantoa?

Uhraapa hetkinen sille ajatukselle, että entäpä jos sinä itse tai joku läheisesi olisitte jotenkin, jostain ihmeen syystä tuolla paikalla? Toivoisitko, rukoilisitko edes yhtä kilttiä sanaa, apua tarjoavaa kädenojennusta, lupausta, ettei koko jäljellä oleva tulevaisuus tuhoutuisi?

Melkein muumio on nyt hyvin, hyvin vihainen...

 

Järki löytyi

Johan niille järki löytyi! Alusta asti olin jankuttanut niille haikailijoille, että raja heti ja kokonaan kiinni, kerran sen takana olevasta maasta tänne tormuutetaan ihmisiä ihan ilkeyttään, heidän kunnostaan ja pärjäämisestään välittämättä, mutta eivät ne vissiin kuulleet sinne telkkariin asti, vaikka kuinka koetin selvästi toimittaa heille tätä tosiasiaa uutisia katsellessani.

Kovin sääliksi kävi noita naapurimaan pelinappuloiksi joutuneita. Muuankin reppana ihan lasten apurattailla varustetun pyörän selässä läpi lumen ja tuiskun oli mukamas taivaltanut meidän raukoille rajoillemme...

Mutta mitä hyötyä on parin viikon sulkemisesta? Eiköhän sen ajan kuluttua taas portin takana seistä näpötä kelpo jono pyrkijöitä, joita mahtava naapurimme on tuona aikana ehtinyt haalia kokoon ja kärrätä pyörineen rajaviivalle...

Nappi otsaan?

Kyllä tässä joutaisi jo napin otsaansa napsauttaa, totesin, kun vaivalloisesti ja varovaisesti sesloin ihmisjoukon keskeltä vapauteen. Jalat meinasivat tutista, joten kädet puristivat kävelysauvoja kouristuksenomaisesti, sillä pakko oli pärjätä kaatumatta, koska yksin olin liikkeellä.

Miksikö yksin toikkaroin? No, oli vähän pikku pakko, kun piti saada pakettipisteestä kylpyhuoneeseen tilaamani tukitangot käyttöön. Suihkussa on jo niin vaarallisen oloista seistä, että vaikka kuinka jalkojen alla on imukupeilla varustettu liukuestematto, niin sitä tukitankoa kädelle kaipaa etenkin hiusten pesun ajaksi, silmät ummessa kun tahtoo pikkusen huojautella...

Tosin kaikkialla oli kyllä ihania kanssakulkijoita, joten apua varmasti olisin saanut, mikäli olisin keikahtanut kumoon. Mulle availtiin nytkin ovia, tarjottiin pakettikoppien lähettyvillä istuinta ym. vieläpä niin ystävällisin hymyilyin, että jo niistä sain voimaa köpötellä kotiin, vaikka poskia pureskeli viima ja käsiä paleli hanskojen sisällä.

Mutta perille pääsin (muistin kyllä kiittää siitä niitä näkymättömiä enkeleitä ympärilläni) ja muutaman tunnin päästä vielä saunavuorollenikin tilavaan pesuhuoneeseen kunnon suihkun alle. Löylyyn en yksin uskalla, pelotteeksi riitti jo se, kun kerran meinasin keikahtaa selälleni kivilattialle lauteille kiivetessäni, alemman laudepenkin irrotessa toisesta päästään. Onneksi puristin kaksin käsin kaidepuista, niin horjahdin vain, mutten lentänyt.

Saunan lattialla kyllä käyn seisomassa ja kiukaalle juttelemassa. Saatanpa nakata sille väliin pikku hörpynkin löylykauhalla. Ja onhan se mukavaa siellä vain seisoskellakin ja hengittää sisäänsä lämmintä, höyryistä ilmaa...

Kaikkeen sitä joutilas päänsä työntää

Rupesin tuossa muistelemaan, miten ne israelilaiset pääsivätkään lähtemään Egyptin orjuudesta, päätyäkseen viimein tuohon nykyiseen olinpaikkaansa. Paikkaan, josta käsin he nyt rupesivat ihan urakalla kylvämään kuolemaa ympärilleen.

Tosin Gazan kaistaa hallitseva terroristijärjestö Hamashan sen ensimmäisen iskun teki lokakuun alkupuolella tappamalla ainakin 1200 ihmistä ja ottamalla noin 240 panttivankia. Se ei kuitenkaan vapauta Israelia humanitaarisesta oikeudenmukaisuudesta, kuten emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoi haastattelussaan.

Tietysti nämä erilaiset vitsaukset olivat tuttuja kouluajoilta, mutta

näppäränä muumiolaisena, lähes, hoksasin kuuklettaa ja sieltähän sitä tarinaa vasta löytyikin.

Koska uskon, ettei ainakaan kaikilla riitä intoa paneutua pitkään tekstiin, pistän heitä varten tähän lyhyen silmäyksen tapahtumiin. Innokkaimmille laitan loppuun linkin kyseiseen juttuun.

1. Niilin vesi muuttuu "vereksi" yhden tutkimussuunnan mukaan siitä, että ilman lämpötilan nousu aiheutti tulvan ja sai yhden levän lisääntymään, seurauksena värinmuutos. Toisen mukaan maanjäristysten aiheuttamat tulivuorenpurkausten kaasut sekoittuivat järistysten veteen tuomaan rautaan, josta tuloksena ruosteväri.

2. Sammakoiden tulva maalle ja kalojen kuolo veden hapenpuutteen vuoksi. Hapettomuus johtui järistysten kaasusta.

3. Syöpäläiset: Kuivuus - täiden munat lisääntyivät. Puhtaan veden puute - hygienia huononi.

4. Paarmaparvet: Paarmoja syövien sammakoiden kuolema ja puhtaan veden puute houkutteli hyönteisiä.

5. Karjan kuolema: Ketjureaktio - puhtaan veden puute, paarmojen ja täiden hurja määrä - virukset levisivät karjaan.

6. Paiseet: Hyönteisten määrä ja purkausten ilmakehään tuoma hiilidioksidi - paiseiden ja haavojen syntyminen.

7. Ukkonen, tuhka ja rakeet: Ukkosta sisältävät raekuurot TAI tulivuoren kivisade.

8. Heinäsirkat: Joko ilmastonmuutos tai raekuurot ja tulivuorenpurkaukset TAI kostea maaperä houkuttelivat hyönteisiä.

9. Pimeys: Tiheä hiekkamyrsky tai tuhka pimensi auringon.

10. Esikoisten kuolema: Ensimmäisen lapsen etuoikeus syödä ensin - saastunut ruoka - taudit TAI tulivuoren hiilidioksidin myrkkykaasujen hengittäminen.

Siinäpä sitä tutkijoiden välittämää tietoa meille/heille, joiden tajuntaan tuo Toisen Mooseksen kirjan antama tulkinta ei ihan suoraan iske.